SUOMITIETOA



RUOKA JA RUOKAILU

Millainen päivän ruokarytmi on

Usein suomalainen syö aamiaisen yksin tai perheen kanssa. Lounas syödään työkavereiden seurassa lounasravintolassa tai työpaikan ruokalassa. Päivällisen perhe syö kotona yhdessä tai monesti perheenjäsenet syövät eri aikaan. Aamiainen tai aamupala syödään kotona ennen koulu- tai työpäivää, lounasaika on yleensä kello 11.00 tai 12.00. Päivällinen syödään kotona tavallisesti viiden maissa.

Mitä ruoka-aineita syödään paljon

Suomalaiseen ruokakulttuuriin ovat vaikuttaneet sekä Ruotsi että Venäjä. Ruoka on ollut arkista ja siihen on käytetty paljon esimerkiksi kaalia, perunaa ja juureksia. Ruoka-aineet ovat olleet halpoja ja säilyneet helposti talvellakin. Mausteita on käytetty vähän.

Perunaa syödään paljon, nykyään myös pastaa ja riisiä. Liha on perinteisesti ollut sian- tai naudanlihaa, nykyään broileri on suosittua. Suomalainen leipä on usein tummaa ruisleipää. Metsämarjoja käytetään paljon, samoin puutarhan marjoja. Metsästä saadaan myös sieniä ja tietysti metsästäjän keittiössä syödään hirvenlihaa. Kala on kallista, vaikka Suomessa onkin paljon järviä, mutta kala kuuluu suomalaiseen ruokapöytään. Maitoa ja maitotuotteita (juustoa, jugurttia, jäätelöä…) suomalaiset syövät ja juovat runsaasti. Kahvia juodaan aamusta iltaan.

Terveellinen ruokavalio

Suomi oli melko pitkään maatalousmaa. Työ oli raskasta, joten ruoan piti olla energiapitoista. Suuri osa ihmisistä oli pienituloisia, joten ihmiset söivät sitä ruokaa, mitä oli. Vasta 1950-luvulla ihmiset alkoivat vaurastua ja silloin sai syödä, mitä halusi. 1960-luvulla alettiin puhua ruoan terveellisyydestä, sokerin ja rasvan välttämisestä ja vihannesten tärkeydestä.

Einekset vs. kotiruoka

Vielä 1950-luvulla perheenäidit olivat kotona ja huolehtivat ruoanlaitosta, ellei taloudessa ollut kotiapulaista. Nykyään molemmat vanhemmat käyvät töissä ja tekevät kotitöitä. Valmisruoka eli einekset ovat osa ruokakulttuuria. Erilaisia valmisruokia tai puolivalmisteita on paljon. Niiden käyttöä arvostellaan, mutta monet asiantuntijat myös sanovat, että niistä saa pienellä työllä hyvän ja terveellisen aterian.

Opiskelijan ruokavalio

Suomessa kouluissa on ilmainen kouluruokailu peruskoulussa ja lukiossa sekä ammattikouluissa. Yliopistossa ja korkeakoulussa ruoka ei ole ilmaista, mutta sitäkin valtio tukee maksamalla osan ruoan kustannuksista.

Ravintolassa syöminen

Ravintolassa syöminen oli vielä 1970-luvulla tavalliselle ihmiselle harvinaista. 1980-luvulla ruokalistat muuttuivat arkisemmiksi, pitseriat yleistyivät ja ravintolassa syöminen tuli tavalliseksi. 2000-luvun vaihteessa etnisiä ruokapaikkoja alkoi tulla Suomeen.

Juhlat

Juhlissa tarjotaan usein täytekakkua, makean kakun lisäksi monesti myös suolaista voileipäkakkua. Suomalainen pulla on perinteinen kahvin kanssa syötävä makea leivonnainen. Sekä häät että hautajaiset ovat juhlia, joissa vieraille tarjotaan ruokaa, mitä runsaampi ateria, sitä parempi. Lihatuotteista makkara on tärkeä kesällä, mökillä, leirillä, nuotiolla, saunan jälkeen…

seuraava sivu


Suoraan sivuille:
  • Aika ja ajankäyttö
  • Asuminen
  • Ikäkaudet
  • Kielet
  • Käydään kylässä
  • Musiikki
  • Perhe-elämä
  • Puhekulttuuri ja puhetilanteet
  • Pukeutuminen, ulkoasu ja ulkonäkö
  • Ravintolakulttuuri
  • Ruoka ja ruokailu
  • Sauna
  • Seurustelu ja perheen perustaminen
  • Taikausko ja uskomukset
  • Tapoja ja perinteitä
  • Tasa-arvo
  • Tavallinen viikko
  • Tupakointi ja alkoholi
  • Turvallisuuden tunne
  • Työ ja koulutus
  • Urheilu
  • Uskonnollisuus
  • Vapaa-aika ja harrastaminen
  • Vuodenajat ja kesämökkeily
  • Yksityinen ja julkinen
  • terveellistä ei niin terveellistä