SUOMITIETOA



TAPOJA JA PERINTEITÄ

Miksi suomalainen on hiljaa keskustelussa? Miksi ohjaaja koputtaa pöytää sanottuaan: Onpa täällä rauhallista? Mistä kannattaa puhua suomalaisen tutun kanssa, mistä hän ei halua puhua? Mistä sen puhekaverin voisi löytää?

Se, mitä tässä kerrotaan, ei tietenkään koske jokaista suomalaista. Viisi ja puoli miljoonaa ihmistä ei ajattele samalla tavalla, mutta tietynlaiset asiat, arvot ja käytännöt vaikuttavat samansuuntaisesti monessa eri tilanteessa. Monet arkiset asiat ovat sellaisia, joita emme itse huomaa ja tiedosta, vaikka toimimmekin aina samalla tavalla. Eri ikävaiheissa ihmiset suhtautuvat eri tavoin, nuorella voi olla erilaiset arvot, jotka taas vaikuttavat hänen ajatusmaailmaansa ja käyttäytymiseensä. Jotkin asiat ovat niin yleisiä, että niiden tunteminen ja tunnistaminen voi olla ulkopuolisellekin helppoa.

Ovatko kaikki ihmiset samanlaisia?

Ei tietenkään. Kaikissa kulttuureissa on ystävällisiä ihmisiä ja epäystävällisiä ihmisiä. Kaikissa maissa on hyviä ihmisiä ja pahoja ihmisiä. Kaikissa kulttuureissa on ihmisiä, jotka haluavat elää rauhassa, tehdä töitä ja olla perheen ja ystävien kanssa.

Suomalaiselle on tärkeää se, mitä sanotaan. Sanat valitaan tarkasti ja niiden tarkoitus on vain välittää viesti. Small talkia* suomalainen ei juuri käytä.

Yleensä puhuttuun ja sovittuun suhtaudutaan vakavasti. Ihmiset miettivät, mitä sanovat, koska sanat otetaan tosissaan. Suullinen sopimus on pitävä siinä missä kirjallinenkin. Tämä koskee myös työelämää. Jos suomalainen sanoo: "Meidän täytyy mennä kahville joku päivä!" hän myös haluaa lähteä juomaan kahvia kanssasi.

Hiljaisuus on osa keskustelua. Suomalainen ei ehkä ole hyvä keskustelija, mutta hän on hyvä kuuntelija. Puhuja saa puhua rauhassa, on epäkohteliasta puhua samaan aikaan tai keskeyttää. Puhe on yleensä hidasta ja rauhallista, vaikka puhuja olisikin innostunut asiastaan. Kuuntelepa suomalaista uutistenlukijaa! Muiden vilkkaampien kulttuurien edustaja voi säikäyttää rauhallisen suomalaisen. Se, mikä vaikka eteläeurooppalaisessa puheessa on normaalia äänenkäyttöä, voi kuulostaa suomalaisen korvaan riitelyltä.

Suomalainen on melko varautunut ja pidättyväinen. Vieraan ihmisen kanssa ei helposti aleta puhumaan. Toisaalta moni suomen kielen opiskelija sanoo, että on vaikea päästä puhumaan suomea, koska suomalaiset ovat niin innokkaita harjoittelemaan englantiaan.

Suomalaiset ovat hyvin kiinnostuneita kuulemaan, mitä muut ajattelevat heistä. He ovat mielissään, mikäli muusta maasta tuleva tietää suomalaisia merkkihenkilöitä historiasta tai tuntee nykypäivän saavutuksia. Tästä piirteestä suomalaiset itsekin laskevat leikkiä. Vitsi kertoo, että amerikkalainen, saksalainen, ja suomalainen tapasivat norsun. Amerikkalainen mietti, kuinka paljon norsusta saisi voittoa, jos sen myy. Saksalainen pohti, millainen norsu on teknisesti ja miten sitä voisi valmistaa tehtaassa. Suomalainen ajatteli: "Mitähän tuo norsu ajattelee minusta?"

On hyvä muistaa, että Suomi on ollut itsenäinen valtio vasta vuodesta 1917. Kansallinen itsetunto on muodostunut vasta suhteellisen lyhyen ajan aikana.

* small talk on englantia ja tarkoittaa pientä puhetta. Small talk on puhumista puhumisen vuoksi, kun ihmiset haluavat olla ystävällisiä ja kohteliaita. Se, mitä sanotaan, ei aina oikeasti tarkoita mitään.

seuraava sivu


Suoraan sivuille:
  • Aika ja ajankäyttö
  • Asuminen
  • Ikäkaudet
  • Kielet
  • Käydään kylässä
  • Musiikki
  • Perhe-elämä
  • Puhekulttuuri ja puhetilanteet
  • Pukeutuminen, ulkoasu ja ulkonäkö
  • Ravintolakulttuuri
  • Ruoka ja ruokailu
  • Sauna
  • Seurustelu ja perheen perustaminen
  • Taikausko ja uskomukset
  • Tapoja ja perinteitä
  • Tasa-arvo
  • Tavallinen viikko
  • Tupakointi ja alkoholi
  • Turvallisuuden tunne
  • Työ ja koulutus
  • Urheilu
  • Uskonnollisuus
  • Vapaa-aika ja harrastaminen
  • Vuodenajat ja kesämökkeily
  • Yksityinen ja julkinen